Euroopan unionin rautatievirasto, ERA, on Euroopan unionin virasto, jonka tehtävänä on edistää Euroopan rautatiejärjestelmien yhtenäistämistä. Yksi ERA:n tärkeimpiä tavoitteita on rautatieturvallisuuden parantaminen sekä turvallisuuskulttuurin kehittäminen; ERA:n järjestämät seminaarit ja workshopit luovat kattavan yleiskatsauksen mihin suuntaan Euroopan rautatieturvallisuutta ollaan kehittämässä ja miten myös suomalaiset yritykset voivat olla kehityksessä mukana.
Viimeisin rautatieturvallisuusseminaari, ERA Railway Safety Days, järjestettiin marraskuussa 2021 Portugalissa. Seminaariin osallistui yli 250 asiantuntijaa 27 eri maasta. Raideliikenteen turvallisuuspäivät mahdollistivat pitkästä aikaa erityisen laajan joukon osallistumisen kolmepäiväiseen tapahtumaan, jossa vaihdettiin kokemuksia ja jaettiin saatuja oppeja tavoitteena kehittää raideliikenteen turvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria entistä parempaan suuntaan. Tämä vuoden tapahtumassa erityisenä painopisteenä oli inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden (HOF) huomioiminen osana turvallisuuden ja riskienhallintaa.
Turvallisuuteen liittyvien järjestelmien läheltä piti -tilanteiden ja onnettomuuksien vähentämiseksi on tehty töitä järjestelmällisesti useiden vuosikymmenten ajan. Turvallisuuden hallinnan menettelyiden kehityskaaren voidaan todeta kulkeneen kahden päävirstanpylvään läpi ja nyt ollaan kolmannella askeleella; ensimmäisenä toimenpiteenä aloitettiin laitteiston ja teknologian kehittäminen, joiden avulla luotettavuus ja turvallisuus saatiin nousemaan uudelle tasolle. Tätä voidaan pitää ensimmäisenä menestysaskeleena tällä kehityspolulla.
© European Union Agency for Railways (ERA)
Turvajärjestelmien teknologisen kehityksen jossain määrin vakauduttua ja laitteiston saavutettua riittävä maturiteetti, alkoi samalla ohjelmoitavien logiikoiden ja ohjelmistojen määrä lisääntyä turvajärjestelmissä. Ohjelmistokehityksen luonteesta johtuen systemaattiset virheet alkoivat nousta entistä useammin syyksi virhetoiminnoille ja osaksi onnettomuuksien ja vaaratilanteiden juurisyitä. Tarvittiin uusi systemaattinen lähestymiskulma turvallisuuden hallitsemiseksi ja toisena merkittävänä kehitysaskeleena alkoikin nykyään jo laajalti käytössä olevien turvallisuusjohtamisjärjestelmien prosessien ja standardien kehittäminen. Standardien kehittämisen ensisijainen tarkoitus olikin saattaa erityisesti ohjelmistojen kehitysprosessit ja tekemismallit turvallisemmalle tasolle ja menetelmät keskittyivätkin olennaisesti systemaattisen eheyden varmistamiseen.
Teknologian ja toimintamallien saavutettua riittävän eheystason tultiin uuteen saturaatiopisteeseen, jossa laitteisto ja standardit eivät enää olennaisesti itsessään vähennä onnettomuuksia tai vaarallisia läheltä piti -tilanteita. Onnettomuuksien ja läheltä piti -tilanteiden tutkimusdataa analysoimalla havaittiin, että ihminen täytyy huomioida aiempaa paremmin alati muuttuvassa, kiireisessä ja stressaavassa toimintaympäristössä. Tämä koskee yhtä lailla inhimillisten virheiden syntymistä niin suunnittelupöydällä kuin toteutettujen järjestelmien asennusten, käytön ja ylläpidon aikana. Järjestelmien systemaattisen kyvykkyyden ja turvallisuuden eheyden rinnalle turvallisuuden hallinnan kolmantena kehitysvaiheena keskiöön nousee inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden (HOF, Human and Organisational Factors) huomioiminen osana riskien- ja turvallisuuden hallintaa.
HOF on monialainen kenttä, joka keskittyy turvallisuuden lisäämiseen, suorituskyvyn parantamiseen sekä käyttäjätyytyväisyyden lisäämiseen. International Ergonomics Associationin mukaan ”ergonomia (tai inhimilliset tekijät) on tieteenala, joka käsittelee ihmisten ja muiden järjestelmän osien välisten vuorovaikutusten ymmärtämistä. Se soveltaa teoriaa, periaatteita, dataa ja muita menetelmiä suunnittelussa ihmisten hyvinvoinnin ja järjestelmän yleisen suorituskyvyn optimoimiseksi”.
Sen lisäksi, että HOF-lähestymistapa tukee turvallisuuden integrointia suunnitteluvaiheessa, se tarjoaa käsitteitä ja menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa aukot tehtävän ja toiminnan välillä. Nämä puutteet – olipa kyse sitten tehtävästä tai toiminnasta – ovat ongelmallisia, koska ne ovat jäännösriskin lähde ja ne on otettava huomioon. (Euroopan unionin rautatievirasto, 2022)
Edellä kuvattu tiivistää olennaisen sanoman turvallisuuden hallinnan kehityskaaresta; mistä ollaan tultu tähän hetkeen ja mihin suuntaan ollaan menossa. Työ ei ole koskaan valmis, sillä toimintaympäristöjen ja teknologian muuttuessa ja kehittyessä, turvallisuuden tason vaade kehittyy. Inhimillisten tekijöiden huomioon ottaminen on vain yksi kehitysaskel jälleen turvallisempaan suuntaan. Ottamalla ihminen aiempaa paremmin huomioon voidaan ehkäistä onnettomuuksien syntymistä ja läheltä piti -tilanteita ja erityisesti kehittää turvallisuuskulttuuria positiivisesti terveempään suuntaan kokonaisturvallisuuden parantamiseksi.
Lähde:
European Union Agency for Railways, Human and Organisational Factors, verkkosivu, viittaus ja kuva 26.1.2022
https://www.era.europa.eu/activities/safety-manage…
Kirjoittaja
Juha Turunen
Turvallisuuspäällikkö
M.Sc. in Technology
TÜV Certified Functional Safety Professional
Juhalla on yli kymmenen vuoden kokemus niin toiminnallisen turvallisuuden, kuin kokonaisturvallisuuden, alalta pk-yrityksissä sekä kansainvälisistä yhteistyöhankkeista. ERA partneruuden lisäksi hän on jäsenenä Suomen Automaatioseura ry:n turvallisuusjaoston (ASAF) johtokunnassa, SESKO:n kahdessa komiteassa sekä standardien kehittämisen työryhmissä. SESKO on Suomen sähköteknisen alan standardointijärjestö.
Miprolla Juha työskentelee Turvallisuuspäällikkönä, vastaten Mipron kokonaisturvallisuuden varmistamisesta.
