Vesilaitosyhdistyksen järjestämät Vesihuoltopäivät on perinteinen vesihuoltoalan tapahtuma, jossa vesihuoltoalan toimijat tapaavat toisiaan. Vesihuoltopäivillä kuullaan asiantuntijoiden luentoja ajankohtaisista aiheista. Tänä vuonna messut järjestettiin Vaasan Botniahallissa, 11.-12.5.2022. Näiden kahden päivän aikana Mipron edustajat tapasivat asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä keskittyivät kuulemaan luentoja ajankohtaisista aiheista, kuten kriisinkestävyydestä, kyberturvallisuudesta, vesihuoltoalan yhteistyöstä, omaisuudenhallinnasta, hiilineutraaliudesta sekä kiertotaloudesta. Tässä blogissa nostamme esille muutamia mielenkiintoisia puheenvuoroja ja juttelemme siitä miten Mipron ratkaisuilla voidaan taklata monia ongelmia, joita Vesipäivilläkin nostettiin esille.
Vesihuollon kriisinkestävyys
Vesihuollon kriisinkestävyys on aihe, josta on puhuttu paljon alan piireissä sekä myöskin mediassa viime aikoina. Vesihuoltopoolin puheenjohtaja Veli-Pekka Vuorilehto piti torstaina mielenkiintoisen puheenvuoron Suomen vesihuollon kriisinkestävyydestä.
Vesihuoltopooli on Huoltovarmuuskeskuksen, Suomen Kuntaliiton ja Vesilaitosyhdistyksen edustajien muodostama asiantuntijaryhmä, jonka tavoitteena on tukea vesihuoltolaitosten varautumista niin normaaliolojen häiriötilanteisiin kuin myös poikkeusoloihin. Luennossaan Vuorilehto nosti esille vesihuoltoalan onnistumisen koronapandemian vaatimien nopeiden muutoksien käyttöönotossa.
Korona-ajan onnistumisistakin huolimatta alan kriisivalmiudessa on vielä kehitettävää, erityisesti modernimpien uhkien osalta. Vaikka perinteisesti vesihuoltoalalla kvartaalin sanotaan olevan 25 vuotta, nyt muutoksia tulisi toteuttaa nopeasti, kun toimintaympäristö on nopeassa murroksessa. Vuorilehto näkee todennäköisenä, että kriittistä infraamme kohtaan tullaan käyttämään jonkinlaisia hybridivaikuttamisen keinoja; keskiöön on noussut riskienhallinta ja sen vaatimustaso on kohonnut. Vaikka laitosten kypsyysasteet muun muassa kyberturvallisuuden, vastuullisuuden ja rakenteellisen toimintavarmuuden suhteen ovat erilaisia, niille asetetut vaatimukset ovat samoja. Tämä vaatii yhteistyötahoilta tukea systemaattisessa varautumissuunnittelussa.
Kyberturvallisuuden varmistaminen
Käynnissä olevassa vesihuoltouudistuksessa esille nostetut asiat kuten digitalisaatio ja tiedolla johtaminen vaativat myös aktiivista kyberturvallisuuden varmistamista. Vallitsevassa maailmantilanteessa kriittisen infran toimintakyvyn turvaaminen on jokaisen vesihuoltoalalla toimivan organisaation vastuulla. Traficomin Mikko Viitanen esitteli Kyberturvallisuuskeskuksen palveluita jotka on suunnattu erityisesti tukemaan valtionhallinnon ja huoltovarmuuskriittisten organisaatioiden kyberturvallisuutta. Viitanen nosti esille myös harjoitustoimintaan liittyvät palvelut kuten sopivan harjoitusyhteistyökumppanin löytäminen ja ajankohtaisen tilannekuvapalvelun jota käytetään harjoituksen suunnitteluun. Kyberharjoituksessa he toimivat tarkkailijan roolissa ja avustavat sen jälkianalyysissa. Ensimmäinen yhteinen kyberharjoitus sovittiinkin alustavasti jo heti tämän esityksen jälkeen erään asiakkaamme kanssa. Lisätietoa kyberturvallisuuskeskuksen maksuttomista palveluista: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/palvelum…
Etelä-Savon alueen vesihuoltotehtävät
Etelä-Savon ELY -keskus sai vuoden 2022 alusta alkaen vastuulleen koko Suomen vesihuoltotehtävät. Tästä muutoksesta, vesihuoltouudistuksen tilanteesta ja alueellisista vesihuoltostrategioista luennoi Vesihuoltopalvelut -yksikön päällikkö Jyrki Lammila. Yksikön keskeisiä tehtäviä ovat vesihuoltolain valvonta sekä alueellinen suunnittelu, asiantuntijatehtävät, sidosryhmätyö ja yleinen edunvalvonta.
Kansallisen vesihuoltouudistuksen tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto sekä edistää vesihuollon energia- ja resurssitehokkuutta. Uudistuksen seuraava vaihe on toimeenpanosuunnitelman valmistuminen kesällä 2022. Suunnitelma koostuu kahdeksasta toimenpidekokonaisuudesta: alueellisen yhteistyön kehittäminen, omaisuudenhallinnan kehittäminen, investointisuunnittelu, digitalisaatiovalmiuksien kehittäminen, kiertotalouden edistäminen ja kansallisen lainsäädännön muutoksista. Suomi on jaettu kolmeen alueeseen, joille ELY -keskuksen asiantuntijoista koostuva työryhmä toteuttaa alueellisen toimenpideohjelman vuoteen 2030 mennessä. Läntisen Suomen ja Itä-Etelä Suomen kattavat vesihuoltostrategiat laadittiin vuosien 2020-2021 aikana. Jatkossa mukana on myös Pohjois-Suomi.
Kuva: Vesihuolto 2050, Etelä-Savon strategiakartta. Etelä-Savon ELY-keskus, Jyrki Lammila ©
Vesihuollon yhteistyö
Edellisten lisäksi mielenkiintoisia puheenvuoroja kuultiin muun muassa vesihuollon yhteistyötarpeista ja rakenneuudistuksesta. Swecon Antti Ryynäsen mukaan rakenneuudistus on tarpeen erityisesti pienille laitoksille sillä vuonna 2005 visioidut alueellisen kehityksen tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta. Samasta aiheesta jatkoi myös Rambollin Jyri Rautiainen ja Tuula Töyrylä.
Tunnistettuja tarpeita vesihuoltoalalla valtakunnallisesti on toimintaedellytysten turvaaminen, toimijoiden laaja yhteistyö ja alan vetovoimaisuuden lisääminen. Alueellinen yhteistyö lisää kriittisen alan toimintavarmuutta ja turvaa merkittävän infraomaisuuden tulevaisuuden, tämän lisäksi sillä on positiivisia vaikutuksia myös osaamisen kehittämiseen ja turvaamiseen sekä alueen elinkeinoelämälle.
Kuva: Mipron edustajat Vesihuolto 2022 -päivillä.
Kuvassa vasemmalta oikealle, Lauri Nykänen, Timo Kakko, Eveliina Naumanen ja Marko Kaasalainen.
Kaiken kaikkiaan, Vesihuoltopäivien tämän vuoden anti oli todella kattava. Oli hienoa päästä tapaamaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita jälleen kasvotusten pitkän ajan jälkeen. Kiitos kaikille osastollamme vierailleille – odotamme innolla aloitettujen keskusteluiden jatkoa ja sovittuja tapaamisia. Olemme mukana tukemassa asiakkaitamme vesihuollon muutoksessa.
Kirjoittaja
Eveliina Naumanen
Kehitysinsinööri
Eveliina on työskennellyt Miprolla lähes 6 vuotta erilaisten vesilaitosprojektien ja elinkaaritöiden parissa. Vastuualueina ovat olleet monipuoliset myynnin tehtävät ja tällä hetkellä tehtävänkuvaan kuuluvat myös vastuullisuuden ja kestävän kehityksen huomioiminen Mipron VEJ liiketoiminnassa sekä toimiminen osana Mipron ympäristöryhmää. Myös vesihuoltouudistuksen toteuttamisen seuraaminen ja sen tuomien muutosten informointi Miprolla ovat osa nykyistä tehtäväkenttää.
