Janne Leinonen on liittynyt osaksi Mipron hallitusta 1.1.2023 alkaen. Leinonen täydentää Mipron hallituksen jälleen viisijäseniseksi. Muut hallituksen jäsenet, Stiina Snäll, Inga Laine, Matti Laine sekä Osmo Wilska, jatkavat toimessaan normaalisti seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Mipron toimialat, raideliikenteen turva- ja ohjausjärjestelmät sekä vesi- ja energiahuollon järjestelmät, tukevat ja kehittävät yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Olemme mukana kehittämässä turvallista ja ympäristömyötäistä yhteiskuntaa. Kulunut vuosi on tuonut vihreän siirtymän sekä varautumisen ja jatkuvuuden hallinnan merkittäviksi yhteiskunnallisen keskustelun teemoiksi. Merkittävää asiassa on se, että toimialoilla sinänsä tutut kysymykset ovat saaneet ilmaa siipiensä alle ja asioita tarkastellaan poikkiyhteiskunnallisesti siilojen rajoihin kiinnittymättä. Pelkkä tieto ja asiantuntemus ei ole vienyt kehitystä eteenpäin ympäristön ja yhteiskunnan kannalta riittävällä tahdilla, nyt mukana on myös tunne ja selvästi on alkanut tapahtua.
Helsingin metron ja sen läntisen laajennuksen (2017) asetinlaitejärjestelmä on toteutettu commercial-off-the-shelf -alustalla (COTS). Jo viiden vuoden ajan, Mipron SIL4 HIMax -pohjainen TCS-O -asetinlaite on ohjannut ja valvonut satoja radanvarsilaitteita kuten opastimia, vaihteita ja raideosuuksien vapaanaoloa, sekä muita turvallisuuden kannalta kriittisiä elementtejä, kuten palorullaovia erinomaisella käytettävyyden tasolla ja turvallisesti. Vuosien varrella järjestelmään on lisätty uusia toimintoja ja elementtejä. Järjestelmän rakenteen ansiosta, sen jatkokehittäminen ja laajentaminen on ollut suoraviivaista.
Vesihuollon automaatiojärjestelmät ovat monesti hyvin pirstaloituneita. Joku toimittaa automaation, toinen valvomon ja kolmas osapuoli vastaa tietoliikenneyhteyksistä. Eri toimijoiden toteuttama kokonaisuus voi olla loppukäyttäjälle turhan monimutkainen, eikä vikatilanteessa oikein tiedä keneen ottaa yhteyttä. Nopeiden muutos- ja viankorjaustöiden tekeminen hidastuu, jos työhön tarvitaan kaikkien eri toimijoiden työpanosta. Jos eri toimijoiden välinen yhteistyö ei suju saumattomasti, näyttäytyy se loppukäyttäjille niin, että ”järjestelmä ei toimi” – ehkä leimaten samalla kaikki osapuolet. Yhdestä viankorjauksesta tai muutoksesta tulee laskuja monesta eri suunnasta, vaikeuttaen asiakkaan kokonaiskustannusten arviointia.
Vuodenvaihteessa Suomessa on alkamassa kansainvälisestikin ainutlaatuinen, kiertotalouden mukaisia suunnitteluvalmiuksia kehittävä valmennusohjelma yrityksille. Circular Design – kehityspolku kohti kiertotaloutta -ohjelma on ensimmäinen yrityksille suunnattu kokonaisuus, jossa syvennytään kiertotalouden mukaisen suunnittelun periaatteisiin ja käytännön ratkaisuihin. Ohjelman toteutuksesta vastaa Ympäristöministeriön alaiset Design Forum Finland ja kiertotalousasiantuntija Ethica Oy kumppaneineen.
COVID-19:n iskemisen jälkeen monet yritykset joutuivat siirtymään face-to-face tapaamisista loputtomiin virtuaalisiin kokouksiin. Kalenterit täyttyivät Teams-palavereilla ja Zoom-kokouksilla, samaan aikaan kun yritimme navigoida uudessa etätyöskentelyarjessa. Sama ilmiö tapahtui messuille; matkustusrajoitukset estivät ihmisten kokoontumisen suuriin ryhmiin. Yritykset pakotettiin luoviin ratkaisuihin, joka aloitti virtuaalisten messujen trendin.
Tampere-Seinäjoki rataosuudella, joka lukeutuu yhdeksi Suomen pääradoista, aloitettiin 2019 modernisointihanke. Tämän rataosuuden asetinlaitteita hallinnoidaan Mipron toimittamasta Länsi-Suomen kauko-ohjausjärjestelmästä (TAKO).
Suomessa ei ole tällä hetkellä rautatieteknologiaan erikoistunutta oppilaitosta, josta valmistuisi valmiita raidealanasiantuntijoita. Tämän vuoksi yksi hyvä lisä osaamisen hankinnassa on hyödyntää toimivia rekrytoivia koulutusohjelmia. Olemme vuosien mittaan todenneet, että uusia, asiantuntevia tekijöitä alalle saadaan, kun hiomme timantit itse, yhteistyössä asiantuntevan koulutuskumppanin kanssa.
Tasoristeysonnettomuudet sekä tasoristeyksien turvallisuus Suomessa on puhututtanut mediassa aika ajoin – erityisesti suurempien onnettomuuksien jälkimainingeissa. Traficomin teettämän selvitystyön mukaan Suomessa tapahtui vuosien 2007-2016 aikana 81 merkittävää tasoristeysonnettomuutta ja valtaosa näistä vartioimattomissa tasoristeyksissä. Merkittävä tasoristeysonnettomuus on onnettomuus, josta aiheutuu joko henkilövahinkoja tai yli 150000 euron aineelliset vahingot tai yli 6 tunnin liikennekatko pääradalla. (Traficom 2019) Suhteutettuna muiden Pohjoismaiden, Ruotsin ja Norjan, junakilometrien määrään, Suomen tasoristeykset ovat tilastollisesti vaarallisempia kuin länsinaapurimaillamme.
Tervetuloa tapaamaan meitä osastollemme numero 530 ”Railway technology: signalling” -halliin numero 27
Mipro Oy on nimittänyt liiketoimintajohtajiksi Jari Pylväsen sekä Aleksi Ikosen. Nimitykset astuvat voimaan välittömästi.
Vesilaitosyhdistyksen järjestämät Vesihuoltopäivät on perinteinen vesihuoltoalan tapahtuma, jossa vesihuoltoalan toimijat tapaavat toisiaan. Vesihuoltopäivillä kuullaan asiantuntijoiden luentoja ajankohtaisista aiheista. Tänä vuonna messut järjestettiin Vaasan Botniahallissa, 11.-12.5.2022. Näiden kahden päivän aikana Mipron edustajat tapasivat asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä keskittyivät kuulemaan luentoja ajankohtaisista aiheista, kuten kriisinkestävyydestä, kyberturvallisuudesta, vesihuoltoalan yhteistyöstä, omaisuudenhallinnasta, hiilineutraaliudesta sekä kiertotaloudesta. Tässä blogissa nostamme esille muutamia mielenkiintoisia puheenvuoroja ja juttelemme siitä miten Mipron ratkaisuilla voidaan taklata monia ongelmia, joita Vesipäivilläkin nostettiin esille.
Mipro on sitoutunut toiminnassaan yhteiskuntavastuuseen Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact -ohjelman mukaisesti (UNGC – United Nations Global Compact).
Väylävirasto on valinnut avoimen hankintamenettelyn tuloksena Mipron toimittamaan Kuopion ratapihan uuden turvalaitejärjestelmän. Hankekokonaisuus sisältää Kuopion ratapihan uuden ETCS-valmiin asetinlaitejärjestelmän, pitäen sisällään mm. opastimien ja vaihteiden keskitetyn ohjauksen sekä paikallisohjausmahdollisuuden.
Kierto- ja datatalouden edistäminen on siirtynyt monien yritysten ja julkisen sektorin tärkeimmiksi prioriteeteiksi muun muassa kilpailukyvyn parantamiseksi ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. Myös huoltovarmuuden turvaamisessa näillä kahdella asialla on yhä merkittävämpi rooli. Etelä-Savossa konkreettisten ratkaisujen luomiseen onkin tartuttu innokkaasti.
